Ennustetut korjaustoimenpiteet (PTS)
SkenarioLabs ennustaa menneitä ja tulevia korjauksia. Ennustetut korjaukset on merkitty Tulevat korjaukset listaan harmaalla ja korjauksen nimen perässä on tähti. Asiakkaan syöttämät korjaukset näkyvät tummalla tekstillä.
Malli ennustaa rakennuksille kunnossapito-, PTS- ja investointikorjauksia, joilla on vaikutuksia tekniseen nykyarvoon ja joilla rakennuksen nykyinen tekninen kuntoluokka voidaan vähintäänkin ylläpitää.
PTS-laskentatyökalu hyödyntää tietoa rakennusosien ja -materiaalien tavoitteellisista teknisistä käyttöi’istä. Rungon, rakennusvaipan ja talotekniikan materiaaleille, rakennusosille ja teknisille ratkaisuille on määritetty käyttöiät rakennusajankohtaan ja käyttötarkoitukseen perustuen. Tehdyt korjaukset otetaan huomioon nykyisten rakennusosien jäljellä olevaa elinkaarta arvioitaessa, mikäli asiakas on lisännyt historiakorjaukset.
Esimääritetyt korjausjaksot perustuvat RT-korttiin ja empiiriseen dataan. Oppiva malli hyödyntää tietoa todellisista korjauksista ja niiden kustannuksista erityyppisissä ja -ikäisissä kohteissa. Datamäärien kasvaessa voidaan tuottaa entistä tarkempia arvioita esimerkiksi remonttien aikaistamisen tai viivästymisen suhteellisista kustannushyödyistä elinkaaren hallinnassa.
Arvioidut kustannukset: Kustannuslaskenta jakautuu määrälaskentaan ja yksikkökustannuslaskentaan. Määrälaskennassa otetaan huomioon kohteen pinta-ala ja perusgeometria. Rakennus on jaettu 20 toiminnalliseen osaan, joilla kullakin on oma laskentansa. Kaikille rakennusosille ei yksiselitteistä määrälaskentaa voida tehdä, jolloin käytetään bruttoalaperusteista arviota.
Yksikkökustannuslaskennassa kullekin rakennusosalle on valittu määräyksikkökohtainen kustannus (esim. €/julkisivu-m2), joka perustuu esimerkiksi RT-kustannuslaskennan tai indeksikorjatun empiirisen datan perusteella laskettuun taulukkoarvoon. Kaikille yksikkökustannuksille on laskettu suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuslisä kertoimella 1.46.
Rakennuskohtaiset kokonaiskustannukset syntyvät rakennusosakohtaisesti määrien ja yksikkökustannusten tulona. Koska laskenta on lineaarinen, aiheuttavat rakennustyyppiluokassaan keskimääräistä huomattavasti suuremmat ja pienemmät kohteet epätarkkuuksia kustannuksiin.
Laskentaperusteeet
Malli ennustaa rakennuksille kunnossapito-, PTS- ja investointikorjauksia, joilla on vaikutuksia tekniseen nykyarvoon ja joilla rakennuksen nykyinen tekninen kuntoluokka voidaan vähintäänkin ylläpitää.
PTS-laskentatyökalu hyödyntää tietoa rakennusosien ja -materiaalien tavoitteellisista teknisistä käyttöi’istä. Rungon, rakennusvaipan ja talotekniikan materiaaleille, rakennusosille ja teknisille ratkaisuille on määritetty käyttöiät rakennusajankohtaan ja käyttötarkoitukseen perustuen. Tehdyt korjaukset otetaan huomioon nykyisten rakennusosien jäljellä olevaa elinkaarta arvioitaessa, mikäli asiakas on lisännyt historiakorjaukset.
Esimääritetyt korjausjaksot perustuvat RT-korttiin ja empiiriseen dataan. Oppiva malli hyödyntää tietoa todellisista korjauksista ja niiden kustannuksista erityyppisissä ja -ikäisissä kohteissa. Datamäärien kasvaessa voidaan tuottaa entistä tarkempia arvioita esimerkiksi remonttien aikaistamisen tai viivästymisen suhteellisista kustannushyödyistä elinkaaren hallinnassa.
Arvioidut kustannukset
Arvioidut kustannukset: Kustannuslaskenta jakautuu määrälaskentaan ja yksikkökustannuslaskentaan. Määrälaskennassa otetaan huomioon kohteen pinta-ala ja perusgeometria. Rakennus on jaettu 20 toiminnalliseen osaan, joilla kullakin on oma laskentansa. Kaikille rakennusosille ei yksiselitteistä määrälaskentaa voida tehdä, jolloin käytetään bruttoalaperusteista arviota.
Yksikkökustannuslaskennassa kullekin rakennusosalle on valittu määräyksikkökohtainen kustannus (esim. €/julkisivu-m2), joka perustuu esimerkiksi RT-kustannuslaskennan tai indeksikorjatun empiirisen datan perusteella laskettuun taulukkoarvoon. Kaikille yksikkökustannuksille on laskettu suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuslisä kertoimella 1.46.
Rakennuskohtaiset kokonaiskustannukset syntyvät rakennusosakohtaisesti määrien ja yksikkökustannusten tulona. Koska laskenta on lineaarinen, aiheuttavat rakennustyyppiluokassaan keskimääräistä huomattavasti suuremmat ja pienemmät kohteet epätarkkuuksia kustannuksiin.
Päivitetty: 22/06/2021
Kiitos!